Seura 22.11.2023

"I accepted that you never know with life”

Cerebral infarction taught singer Tarja Turunen, that is no use worrying about tomorrow, but the most important thing is to make this day the best one possible.

Singer Tarja Turunen’s, 46, morning has begun at 10 o'clock as usual with her personal trainer at her home gym on Spain’s Costa del Sol, where she has enjoyed life with her family for over six years now. Previously home was in Buenos Aires, Argentina.
“Light and the sun are important to me. While living in Finland I suffered from the lack of light during the polar night. Our life is very scheduled, but we enjoy it greatly. We’ve found bosom friends and are happy. Here I’m known as myself, not as an artist”, Tarja tells via video connection.
Tarja and Marcelo’s 11-year-old daughter Naomi is already in school during our interview. Naomi goes to an international school and speaks English, Spanish and Finnish. She has been touring with her mother since she was little and has inherited her musical talent.
“She’s downright annoyingly talented. She doesn’t need to practice as much as I did back in the day. She let us know at age four that she wants to take piano lessons. Now Naomi plays drums as her main instrument and is also passionate about acting”, Tarja says with pride in her voice.
Tarja and Marcelo aim to encourage their daughter towards her dreams.
“My parents never questioned my dreams and I want to give that same freedom of choice to my daughter even though being an artist isn’t the easiest of careers.”
Tarja knows what she’s talking about. Her career, that has lasted for years, has demanded strict discipline both with physical and mental health. With Tarja a sudden stop came as a surprise and without asking when she had a cerebral infarction in September 2018.

The moment that changed everything

Five years ago, Tarja was living in a stressful stage in her life. She had just gotten back home from a tour in the United States and was exhausted.
“Life at that point was a struggle to survive. There were technical difficulties on tour, and I should’ve managed to be the best possible mum and spouse at home. I felt like I didn’t have enough strength”, she recalls.
One morning Marcelo found his wife in the kitchen surrounded by shards of glass unable to speak and the left side of her face complete numb. He knew he needed to act fast because every minute counted.
Tarja was rushed to a Spanish hospital, where she was diagnosed with a cerebral infarction. Luckily thrombolysis worked well in her case.
“I was lucky because I got the help in time and survived a serious attack with a scare and being in hospital for three days”, she now tells.
The events were a shock to the whole family. It was especially scary to then five-year-old Naomi. Tarja and Marcelo explained what had happened to Tarja without any worst-case-scenarios or sugar-coating things and Naomi also visited Tarja in the hospital with her dad.
“We’ve always talked with her appropriately to her age but also frankly. Maybe the presence of a Latino man has helped me be more open in communication”, Tarja smiles.
Marcelo was there to support his wife through the whole process. A serious illness strengthened even further the relationship that started in 2002. Marcelo has taken care, that Tarja doesn’t stress about futile things. If Tarja begins to go on overdrive, Marcelo intervenes straight away.
The couple still enjoys the other’s company and reserves time for moments together.
“We still have fun together. I’ve found the perfect soulmate who understands and gets me both at work and outside of work. We still walk hand in hand and are like newlyweds. It is hard for many to understand this kind of symbiosis.”

Why me?

Tarja has thought a lot about why the cerebral infarction happened to her. Millions of questions twirled in her head.
“I’ve always been the person to take good care of myself. I don’t smoke and drink very little. I have an active and regular life outside of tours. I feel the slightest change in my body straight away. Because of that too, what happened is a cause of shock and astonishment.”
Despite numerous tests the cause of the infarction was never found. That made the situation feel even more desperate to Tarja. What to do in the future if there is no cause to falling ill?
Tarja’s own theory is that too much stress backfired as illness. She had for years been running around and people close to her had urged to press the brake sometimes.

Living in fear

Even though Tarja recovered fully, the event left a long-lasting fear. What if there’s another stroke – a worse one?
“It is tough to live in fear. For a year the fear of death was there first thing in the morning and the last thing at night”, she says.
The first year after the infarction went by while learning to trust life again. Tarja worked on her fears with an Argentinean mentor through Skype. The discussions helped Tarja to understand where her stress stemmed from and what changes she needed to make the decrease the factors that exposed her to falling ill.
“They helped me understand my current situation in life. I’m an extremely sensitive person for better and for worse. It’s my asset but also a certain type of weakness. I’m also a person who carries out things.”
Leaving fear behind was the requirement for complete recovery.
“I accepted what had happened and that you can never know with life. You can’t live in fear. I told myself that goddammit you’re not going to think about this any longer. But it took a while.”

Pressing pause in time

How has Tarja’s life changed after the stroke – or has it? The dramatic experience at least helped her understand her own boundaries.
“I’m not twenty-something anymore, so I need to take time for recovery”, she states.
She hasn’t slowed down the pace though. The singer is involved in everything concerning her career from composing to the finished album and touring, because one need to plan their career a couple of years in advance.
“I’ve however been learning to take more time for myself and family and also take care of my mental health. I go to reiki treatments and do them myself too, I meditate and sit by myself on the seashore. If the mind feels well, the body is well too. Stress on the other hand kills”, she says.
Daily singing and breathing exercises help to calm down in the busy everyday life. Many professionals of wellbeing, like different kind of therapists live in Marbella, so help is always near.
Tarja also assures the learning how to say no. The biggest realization has been to let go of useless worrying. She pauses the situation right away when she notices worrying too much about the future and reminds herself that she doesn’t need to know what happens in two weeks.
“I just need to get through this moment and make it as good as possible. Even though these self-evident things only a few people live by them in their everyday life.”

Topmost feeling is gratitude

What kind of emotions does thinking about the infarction cause in Tarja these days? She isn’t bitter, quite the opposite. The topmost feeling is gratitude.
”Without what happened I might not have been able to put on the brake and start looking for the reasons why I was so stressed. I definitely needed to find the way to avoid unnecessary stress. But I’m not afraid of a stroke anymore. Even a severe headache doesn’t make me worried.”
At the moment Tarja’s health is good. She hasn’t had to go to check-ups or resort to medications. Now when Tarja looks back, would she had done things differently back then?
“Of course when I got home from the hospital I went on a big tour, but I don’t regret that either, because for me work is the best therapy and recovery.”

In leather pants as a granny

Tarja will turn 50 in a couple of years. The milestone slightly terrifies but after what she has experienced, Tarja doesn’t take it for granted anymore.
Tarja wants to stay in good shape. Eight-years-older Marcelo is an example for her in that too: both exercise a lot and eat healthily.
On the other hand, Tarja now enjoys her career more than ever before, age has brought her voice and work more depth and credibility.
“I don’t have to explain what I do. I can just be and I’m enough because I’ve been enough until now. That doesn’t remove the fact that I’m supercritical about everything I do.”
Tarja loves her work and wants to challenge herself as both a rock and classical music artist constantly.
“I’ve said to Naomi that mum will still be as a granny on stage wearing leather pants. She’s just said that that’s the kind of mother you are”, Tarja laughs.
Falling ill taught not only the frailness of life but also how importance it is to stop.
“Life is here and now. You can’t just go on executing it and you have to ask yourself regularly how you are really doing. I’m teaching that to my daughter as well.”

//
"Hyväksyin, että elämästä ei koskaan tiedä"

Aivoinfarkti opetti laulaja Tarja Turuselle, ettei huomista kannata murehtia, vaan tärkeintä on tehdä tästä päivästä paras mahdollinen.

Laulaja Tarja Turusen, 46, aamu on alkanut kymmeneltä tuttuun tapaan personal trainerin kanssa omalla kotisalilta Espanjan Aurinkorannikolla, jossa hän on viihtynyt perheineen jo yli kuuden vuoden ajan. Aiemmin koti oli Argentiinan Buenos Airesissa.
”Valo ja aurinko ovat minulle tärkeitä. Suomessa asuessani kärsin kaamoksen valonpuutteesta. Arkemme on hyvin aikataulutettua, mutta nautimme siitä valtavasti. Olemme löytäneet sydänystäviä ja olemme onnellisia. Täällä minut tunnetaan minuna, ei artistina", Tarja kertoo videon välityksellä. Tarjan ja Marcelon 11-vuotias Naomi tytär on haastatteluhetkellä jo koulussa. Naomi käy kansainvälistä koulua ja puhuu englantia, espanjaa ja suomea. Pienestä pitäen äitinsä kiertueilla mukana ollut tytär on perinyt tältä musikaalisen lahjakkuuden.
"Hän on suorastaan ärsyttävän lahjakas. Hänen ei tarvitse harjoitella niin paljon kuin minun aikoinaan. Hän ilmoitti jo nelivuotiaana, että haluaa pianotunneille. Nyt Naomi soittaa pääinstrumenttinaan rumpuja ja näyttelee myös intohimoisesti”, Tarja sanoo ylpeyttä äänessään. Tarja ja Marcelo pyrkivät kannustamaan tytärtään kohti tämän unelmia.
"Omat vanhempani eivät koskaan kyseenalaistaneet unelmiani, ja saman valinnan vapauden haluan antaa tyttärelleni, vaikkei artistius helpoin uravalinta olisikaan.”
Tarja tietää, mistä puhuu. Vuosikausia kestänyt ura on vaatinut tiukkaa kurinalaisuutta niin fyysisen kuin henkisenkin terveyden saralla. Tarjan kohdalla äkkipysähdys tuli yllättäen ja pyytämättä, kun hän sai aivoinfarktin syyskuussa 2018.

Hetki, joka muutti kaiken

Viisi vuotta sitten Tarja eli stressaavaa elämänvaihetta. Hän oli juuri palannut kotiinsa Yhdysvalloista kiertueelta ja oli lopen uupunut.
"Elämä oli siinä kohtaa selviytymistaistelua. Kiertueella ilmeni teknisiä vaikeuksia, ja kotona olisi pitänyt jaksaa olla paras mahdollinen äiti ja puoliso. Tuntui, etteivät voimat riittäneet', hän muistelee. Eräänä aamuna Marcelo löysi vaimonsa keittiöstä lasinsirpaleiden keskeltä puhekyvyttömänä ja vasen puoli kasvoista turtuneena. Hän tiesi, että nyt on toimittava nopeasti, sillä jokainen minuutti ratkaisee.
Tarja kiidätettiin espanjalaiseen sairaalaan, jossa hänellä todettiin aivoveritulppa. Onneksi liuotushoito tehosi hänen tapauksessaan hyvin.
”Olin onnekas, koska sain avun ajoissa ja selvisin vakavasta sairaskohtauksesta säikähdyksellä ja kolmen päivän sairaalassaololla”, hän sanoo nyt.
Tapahtunut oli shokki koko perheelle. Erityisen pelottavaa se oli tuolloin viisivuotiaalle Naomille. Tarja ja Marcelo selittivät suoraan ilman pelkokuvia tai turhia lipertelyjä, mitä Tarjalle oli tapahtunut, ja Naomi myös vieraili Tarjan luona sairaalassa isänsä kanssa.
"Olemme aina puhuneet asioista hänelle ikätasoisesti mutta suoraan. Ehkä latinomiehen läsnäolo on auttanut itseäkin olemaan avoimempi kommunikaatiossa”, Tarja hymähtää.
Marcelo oli vaimonsa tukena koko prosessin ajan. Vakava sairastuminen vahvisti entisestään vuonna 2002 alkanutta parisuhdetta. Marcelo on pitänyt huolta, että Tarja ei ala stressata turhista asioista. Jos Tarja alkaa mennä ylikierroksille, Marcelo puuttuu heti asiaan.
Pari nauttii yhä toistensa seurasta ja varaa aikaa yhteisille hetkille.
"Meillä on edelleen kivaa yhdessä. Olen löytänyt täydellisen sielunkumppanin, joka ymmärtää ja lukee minua niin työssä kuin sen ulkopuolella. Kävelemme edelleen käsi kädessä ja olemme kuin vastarakastuneet. Tällaista symbioosia on monen vaikea ymmärtää."

Miksi juuri minä?

Tarja on miettinyt paljon sitä, miksi aivoinfarkti tapahtui juuri hänelle. Mielessä pyöri miljoona kysymystä.
"Olen aina ollut ihminen, joka pitää hyvää huolta itsestään. En polta tupakkaa tai käytä juurikaan alkoholia. Vietän aktiivista ja säännöllistä elämää kierteiden ulkopuolella. Tunnen pienenkin muutoksen kropassani heti. Senkin takia tapahtunut oli suuri shokki ja ihmetyksen aihe.”
Syytä infarktille ei koskaan löytynyt lukuisista tutkimuksista huolimatta. Tilanne tuntui siksi Tarjasta vielä epätoivoisemmalta. Miten toimia jatkossa, jos syytä sairastumiseen ei ole?
Tarjan oma teoria on, että liika stressi kostautui sairastumisena. Hän oli jo vuosia kulkenut tukka putkella, ja läheisetkin olivat kehottaneet häntä välillä painamaan jarrua.

Elämää pelossa

Vaikka Tarja toipui täysin ennalleen, tapahtumasta jäi pitkäksi aikaa pelko. Mitä jos kohtaus tulee uudelleen - vielä pahempana?
”On raskasta elää pelossa. Vuoden päivät kuolemanpelko oli läsnä ensimmäisenä aamusta ja viimeisenä illalla", hän sanoo.
Ensimmäinen vuosi infarktin jälkeen meni opetellessa luottamaan taas elämään. Tarja työsti pelkojaan argentiinalaisen mentorin kanssa Skypen välityksellä. Keskustelut auttoivat Tarjaa hahmottamaan, mistä stressi kumpuaa ja mitä muutoksia hänen piti tehdä vähentääkseen sairastumiselle altistavia tekijöitä.
"Hän auttoi minua ymmärtämään sen hetkistä elämäntilannetta. Olen todella herkkä ihminen hyvässä ja pahassa. Se on voimavarani, mutta myös tietynlainen heikkous. Olen myös suorittaja.” Pelon taakse jättäminen oli Tarjalle lopullisen toipumisen edellytys.
"Hyväksyin tapahtuneen ja sen että elämästä ei koskaan tiedä. Pelossa ei voi elää. Sanoin itselleni, että nyt jumalauta et enää mieti tätä asiaa. Mutta se vei pitkään."

Peli poikki ajoissa

Miten Tarjan elämä muuttui aivoinfarktin jälkeen - vai muuttuiko se? Dramaattinen kokemus auttoi häntä ainakin ymmärtämään omia rajojaan.
"En ole enää parikymppinen, joten omalle palauttamiselle pitää osata ottaa aikaa", hän toteaa.
Tahti ei kuulemma ole hiljentynyt. Laulaja on mukana kaikessa uraansa liittyvässä aina sävellystyöstä valmiiseen levyyn ja kiertueelle saakka, sillä uraa pitää suunnitella aina pari vuotta ennakkoon.
"Olen kuitenkin opetellut ottamaan enemmän aikaa itselleni ja perheelleni, ja pitämään huolta myös mielenterveydestä. Käyn reikihoidoissa ja teen niitä itselleni, meditoin ja istun yksin meren rannalla. Niin kauan kuin mieli voi hyvin, myös kroppa voi hyvin. Stressi sen sijaan on tappavaa", hän sanoo.
Päivittäiset laulu- ja hengitysharjoitukset auttavat rauhoittumaan arjen keskellä. Marbellassa asuu paljon hyvinvoinnin ammattilaisia, kuten erilaisia terapeutteja, joten apu on aina lähellä.
Tarja vakuuttaa opetelleensa sanomaan myös ei. Suurin oivallus on ollut luopua turhasta murehtimisesta. Hän osaa viheltää pelin poikki heti, kun huomaa huolehtivansa liikaa tulevasta, ja muistuttaa, ettei tarvitse tietää, mitä tapahtuu kahden viikon kuluttua.
"Pitää selvitä vain tästä hetkestä ja tehdä siitä mahdollisimman hyvä. Vaikka nämä ovat itsestäänselvyyksiä, niin harva niitä toteuttaa omassa arjessaan.”

Päällimmäisenä kiitollisuus

Millaisia tunteita aivoinfarktin ajatteleminen Tarjassa tänä päivänä herättää? Katkera hän ei ole, päinvastoin. Päällimmäinen tunne on kiitollisuus.
"Ilman tapahtunutta en ehkä olisi osannut painaa jarrua pohjaan ja alkaa etsiä syytä sille, miksi stressasin niin paljon. Minun oli ehdottomasti löydettävä keinot välttää turhaa stressiä. Mutta infarktia en enää pelkää. Kova päänsärkykään ei saa minua huolestumaan.”
Tällä hetkellä Tarjan terveys on hyvä. Hän ei ole joutunut käymään jälkitarkastuksissa tai turvautumaan lääkkeisiin. Nyt kun Tarja katsoo taaksepäin, olisiko hän tehnyt tuolloin toisin?
”Heti sairaalasta päästyäni lähdin toki isolle kiertueelle, mutta en kadu sitäkään, koska työ on minulle parasta terapiaa ja toipumista.”

Nahkahousuissa mummonakin

Tarja täyttää muutaman vuoden kuluttua 50 vuotta. Virstanpylväs hieman kauhistuttaa, mutta Tarja ei pidä sitä kokemustensa jälkeen enää itsestäänselvyytenä.
Tarja haluaakin pysyä hyvässä kunnossa. Kahdeksan vuotta vanhempi Marcelo on hänelle esimerkki siinäkin: kumpikin kuntoilee paljon ja syö terveellisesti.
Toisaalta Tarja nauttii urastaan nyt enemmän kuin koskaan, ja ikä on tuonut ääneen ja tekemiseen lisää syvyyttä ja uskottavuutta.
"Minun ei enää tarvitse selitellä tekemisiäni. Voin vain olla ja riitän, koska olen riittänyt tähänkin saakka. Se ei poista sitä tosiasiaa, että olen superkriittinen tekemisteni suhteen."
Tarja rakastaa työtään ja haluaa haastaa itseään sekä rokin että klassisen musiikin artistina jatkuvasti. "Olen sanonut Naomille, että äiti on vielä mummonakin nahkahousut jalassa lavalla. Hän on siihen todennut, että sellainenhan sinä äiti olet”, Tarja naurahtaa.
Sairastaminen opetti paitsi elämän haurauden myös pysähtymisen tärkeyden.
"Elämä on tässä ja nyt. Sitä ei saa suorittaa, ja itseltään pitää kysyä säännöllisin väliajoin miten oikeasti voi. Samaa opetan tyttärelleni."

This post has been viewed 655 times.